Mikä on parempaa kuin aamuyöllä unenpöppörössä miettiä, että ihanaa kun on viikonloppu ja saa nukkua vielä pitkään? No tuota. Vaikka se kun sitten tajuaa, että onkin maanantai, kello on melkein kuusi ja kohta soi herätyskello? Jippijaijee. Yleensä maanantait on mulle ihan ok, mutta tänä aamuna fiilis oli vain ja ainoastaan: "Voi paska, nyt on maanantai."
Fiilikset ei huikeasti parantuneet, kun salille piti talsia lumisateessa. Ei lumessa ja lumisateessa sinänsä mitään vikaa, syksyisinkin odotan aina innolla kunnon lumipyryä ja lumen tuomaa valoisuutta. Mutta kun nyt on jo kevät! Oli kevät? Tosin muistan ainakin yhden vapun, kun kotikotona satoi lunta. Että kai huhtikuun alun lumisade sentään on parempi kuin lumisade toukokuun alussa. Mutta jos saa esittää toivomuksen, niin se kevät vois kyllä oikeasti jo tulla. Jos ei muuta, niin ainakin lumisateet riittää jo tälle kaudelle, kiitos.
Ei tämä maanantai muutenkaan niin erityisen mahtava ollut, vaikka ei onneks erityisen huonokaan. Sellainen aika tavallinen. Mutta nyt on jo päivä (ja viikko) sen verran pitkällä, että voi huoletta kääntää katseen kohti viikonloppua. Karistan Jyväskylän pölyt (lumet...) jaloistani ja otan suunnan kohti Helsinkiä. Tai Vantaata, mulle ne on yks ja sama. Mutta miehän oonkin Lapista :D Luvassa on tyttöjen viikonloppu "siskojen" kesken. Oltiin S:n kanssa abivuosi samassa lukiossa, mutta tutustuttiin vasta kun aloitettiin yhtä aikaa täällä Kielten laitoksella. Välillä tehtiin melkein kaikki yhdessä, välillä otettiin kunnon mykkäkoulut oikeiden siskojen tapaan. Kaikenlaisesta (mm. torstai-iltojen latinan tunnit) on yhdessä selvitty ja vaikkei enää kovin usein nähdäkään, ei meitä pysäytä mikään silloin kun nähdään. Ei me siis muuten olla kovin hurjia, mutta juttua riittää ja suklaatakin voi kulua jokunen pala. Ja jos ohjelmassa on pururata, me saatetaan eksyä :) Nyt vaan ei taida olla. Tiedossa siis oikein mukava viikonloppu. Ensin pitää vaan selvitä parista pitkänpitkästä päivästä kasvatustieteen syventäviä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti