Mustelmaa pukkaa

Jäinen maa ja kuluneet lenkkarin pohjat ei ole paras mahdollinen yhdistelmä. Voi vaikka päätyä istualleen keskelle kaupan pihaa... Vasenta pakaraa koristaa varmaan huomenna komea mustelma, sen verran tuntuvasti tömähti. Mutta sen kans pärjää. Enemmän säikäytti ranne, joka onneks selvis aika kevyellä kolhaisulla. Jos olis sattunut enemmän, en olis päässyt salille! Olis se tietty vaikeuttanut muutaki elämää, mutta siinä tilanteessa sali tuli ekana mieleen. Ei gradu, vaan sali. Kertoo ehkä jotain asioiden tärkeysjärjestyksestä? 

Tai ehkä se on merkki siitä, että oon saanut yliannostuksen gradua viimeisen parin viikon aikana. Kun ei ole ollut mitään luentoja tai muuta, on ollut piiitkät päivät aikaa keskittyä siihen. Olen jopa saanut jotain aikaiseksi! Kyllä se sieltä tulee, hitaasti mutta varmasti. Huomenna aion palkita itseni pitämällä vapaapäivän koko G:sta. Kun kerran kaikilla muillakin koululaisilla on ollut loma. Niin paitsi jos keksin jotain maata mullistavaa, ja on pakko saada se heti paperille. Erittäin todennäköistä...  

Sitten neulomuksia. Toinen Wedge on nyt silmukointia vaille valmis. Toisen purin tänään varren viimeisen sileän osion loppuun. Miksikö? Kun se oli erilainen kuin se toinen! Se oikeanlainen. Raidat meni eri tavalla. Jälkimmäisessä kapea ja leveä osio vuorottelevat oikeaoppisesti. Ensimmäisessä oli kantapäätä ennen ja jälkeen kapea kohta, samoin kantapään kohdalla. Jossain meni ehkä pieleen. Ajattelin jo antaa sen olla, mutta... Kun toisesta sukasta kerran tuli oikeanlainen, niin eihän se toinenkaan voi jäädä vääränlaiseksi! 

Kuvassa se oikeanlainen sukka.