Viimeistä viedään

Neljä viikkoa Göteborgissa alkaa olla ohi. Eilen oli viimeinen varsinainen kurssipäivä. Tänään ohjelmassa on enää päättäisillallinen. Huomenna pääsee kotiin. Nukkumaan. Täällä tuo sänky on ihan onneton, pehmeä kuin mikä. Ei ole kiva herätä aamuisin selkäkipuihin. Varsinkaan, kun on saanut nukuttua ruhtinaalliset kuusi tuntia. Pari ekaa viikkoa meni vielä hyvin, mutta tässä vaiheessa kurssia huonot yöunet vaatii jo veronsa. Ei paljon naurata.

Mulla oli tosi vaihtelevat odotukset kurssin suhteen. Toisaalta olin innoissani, toisaalta lähtö oli välttämätön paha. Näin kurssin loppuvaiheessa tunnelmat on yhtä vaihtelevat. Tykkään Göteborgista kaupunkina, täällä on mukavan vihreää ja keskusta on soppelin kokoinen. Toisaalta kurssin sisältö tuotti pettymyksen, luennolla käsiteltiin samoja asioita kuin ruotsin kursseilla Jyväskylässä. Paljon uutta ei ole tullut opittua. Etukäteen harmittelin sitä, että kurssilla on vain suomalaisia. Eikä mennyt pahasti pieleen, suomeahan me ollaan puhuttu keskenämme koko ajan. Se, mitä mie lähdin täältä hakemaan, oli parempi suullinen kielitaito. No, ei ole tarvinnut kauheasti ruotsia puhua. Jonkun verran jossain luennoilla. Kaupassa 'tack' ja 'hej'. Heh. Oma vika, olis voinut olla aktiivisempi. Jos olis vain puhunut ruotsia, olis ehkä saanut kylähullun maineen kurssilaisten keskuudessa, mutta ainakin olis oppinut jotain. Onneks meillä on junaliput varattu Tornion suuntaan. Jos vaikka lähtis Haaparannalle puhumaan ruotsia... 

Tästä kämpästä on ihana päästä pois. Mie en halua edes ajatella, minkälainen bakteerivaltakunta elelee kylpyammeen alla. Puhumattakaan yhteisestä keittiöstä. Ranskassa asuin kuus kuukautta puolta pienemmässä kämpässä ja viihdyin huomattavasti paremmin. Olihan se pieni, mutta siellä oli sentään oma jääkaappi ja mikä tärkeintä, siellä oli puhdasta. Ranska on ollut muutenkin usein mielessä tämän reissun aikana, siihen on ollut hyvä verrata. Tai huono, tuli ikävä Ranskaan :) Ajattelin, että Ruotsissa olis helpompaa, mutta plaah. Ei neljän viikon reissu ole mitään. Vähän pidempi kuin turistireissu, mutta liian lyhyt, että olisin ehtinyt asettua. En oikein päässyt sisälle ruotsalaiseen elämänmenoon ja oma elämä tuntuu olleen tauolla kuukauden. Ranskassa osasin elää, täällä kotiinlähtö oli koko ajan mielessä. Harmi. 

Mutta koska päättäjäisillallisen alkumaljat nautitaan jo tunnin päästä, olis ehkä syytä jättää pohdinnat tällä erää tähän ja alkaa valmistautumaan iltaa varten. Palataan asiaan, kunhan pääsen Suomeen! Jos sitten vaikka olis pirteämpi ja tekstiä syntyis vähän tiuhempaan tahtiin...